Äidin uudet hiukset!

Kun Nickyn synttärit lähestyi, sai äiti eräänä yönä päähänpiston ja se piti tietenkin heti seuraavana aamuna toteutta joten ei muuta kun soittoa StudioAk:lle ja menoks!

Olin niin kyllästynyt tähän samaan vanhaan ja halusin jotain uutta mitä minulla ei ole ennen ollut. Annoin kampaajalle vapaat kädet ja käskin leikata semmoisen mikä minulle voisi sopia.

Sain aivan ihanaa ja ennen kaikkea nopeaa palvelua myös hinta- laatusuhde oli kohdallaan. Aion varmasti mennä myös ensikerralla samaiseen kampaamon tuoliin. 

Aina on hyviä syitä käydä kampaajalla hieman piristämässä itseään, minun syyni olivat Nickyn 1v synttärit ja jotain piristystä tähän päähän. Olen niiiiiiiin tyytyväinen tällä hetkellä hiuksiini ja en heti tätä muuta :).

Ennen leikkausta...

...Ja leikkauksen jälkeen

Kummasta pidätte enemmän? Itse tykkään tästä nykyisestä otsatukasta, se on vähän Jenni Vartiais- tyylinen ja tuo mielestäni enemmän kasvojani esille ja korostaa suuria silmiä, eikä otsa näytä niin kamalan isolta. 

Mutta ei tuo sivujakauskaan minusta pahan näköinen ole, vai?

Nicky 1v bailut!

Kauheasti ollut nyt tekemistä tämän viikon aikana, enkä ole kerennyt tulla postailemaan. Hyi minua!

Meillä siis vietettiin 20.09 Nickyn ensimmäistä syntymäpäivää, äiti tietenkin stressasi ihan kamalasti tästä päivästä, mutta kaikki meni täydellisesti. Sekä Nicky, vanhemmat että vieraat olivat tyytyväisiä.

Vuosi mennyt todella nopeasti ja paljon tässä ajassa kerennyt tapahtua. Niin iloja kun surujakin. Se on ihmeellistä miten paljon pieni ihminen voi kehittyä tänä aikana, oppii kävelemään, sanomaan sanoja, taputtamaan ja muita asioita. Vaatekoko on suurenut huimasti 50cm 80cm asti ja painoakin on tullut 2875grammasta 9455grammaan, iso harppaus pienelle miehelle.

Tässä kuvia tärkeästä päivästä!

Nicky sai ensimmäiseksi lahjakseen marakassit äidiltä ja isiltä, niillä onkin kiva soittaa ja niistä kuuluu koooooova ääni. Ja varsinkin niittä soitetaan sillon kun vähiten äiti haluaisi ;)

Äidin iiiiiiso poika ja synttäri asua <3

Ison lahjan kimpussa joka myöskin on äidiltä ja isiltä. Sitä en vielä paljastakaan mitä sieltä tulee ;)

Mummilta saadut palikat ovat myös kovassa käytössä, niitä on kiva kaataa kun tekee tornin.

Teema meillä siis Polka dot sinisenä ja aivan ihana <3 !

Meillä ei kauheaa määrää ollut tarjottavaa sillä vieraitakaan ei paljoa ollut ja ne voi laskea yhden käden sormilla. 

Uskokaa tai älkää meidän ISI teki kakun ja muutkin tarjottavat. Meidän Jii on kokki <3

Tottakai on kiva yrittää ottaa liekistä kiinni sen sijaan kun se pitäisi puhaltaa pois. On se niin rakas <3 Äidin yksi vee murunen.

Tämmöinen siis oli meidän herran synttäripäivä ja seuraava postaus on lahjojen esittelyä, etenkin yhden ja tietyn! Linkatkaa teidän synttäripostauksia niin käyn kurkkaamassa, mikäli teillä on niitä jo vietetty ;)

Ihanaa viikonloppua kaikille <3!

Mitä paketti sisältää?

Nickyn syntymäpäivä on lauantaina, ihka ensimmäinen! :') Vuosia mittariin siis tulee jo yksi. Muistan N:n syntymän kun eilisen. 

Tämän tärkeän päivän kunniaksi tilasin koristeita hieman Juhlacenteristä, en ole aiemmin täältä mitään tilaillut mutta voin sanoa, että tämä oli todella positiivinen kokemus. Paketin tilasin perjantaina (12.9) ja minua pelotti ettei paketti tule perille kun on viikonloppu välissä vaikka tomitus oli 1-3päivää. Paketti saapui jo tiistaina ja stressasin ihan turhaan _taas_ minä kun stressaan jokaisesta asiasta :D. Tuotteet näyttivät juuri siltä kuin sivun kuvissa ja laadultaan vaikuttavat hyviltä! 

No mitä sieltä sitten löytyikään? 

Teema oli vaikea päättää, löytyi vaikka ja mitä ihania teemoja lapsille. Kuitenkin päädyimme siniseen, emme halunneet vain ja ainoastaan pelkkää sinistä niin teemaksi tuli Polka Dot! Olen tyytyväinen tähän valintaan ja toivottavasti pikkumieskin vaikka ei taida ymmärtää vielä ;)

Millaisia juhlakoristeita ja herkkuja on teidän 1v synttäreillä ollut? Linkka kommenttikenttään postauksesi.

Mitä tekisinkään ilman heitä?

Millainen on hyvä ystävä? No se on sellainen jonka kanssa juttu luistaa, tietää mitä toinen tarkoittaa vaikkei sitä osaisi selittää, ei tunne oloaan kiusaantuneeksi vaikka tulisi hiljaisiakin hetkiä. Sellainen kenen kanssa keksii hölmöimmät jutut, jolle voi kertoa ne pöljimmät ajatukset ja toteuttaa ne. Mulla on sellaisia, minun rakkaat Hanna & Jonna & Emma olette minulle tärkeitä, rakastan teitä <3

On tärkeää, että on ystäviä tukiverkostona ja jakamassa/ymmärtämässä tätä taaperon arkea ja monissa muissakin asioissa. Tyttöjä joiden kanssa voi puhua tyttöjen jutuista, vaatteista, kynsistä, hiuksista ja ihan kaikesta. Jakaa ne elämän suurimmat ilot kuin surutkin.

Olen todella onnellinen, että olen saanut näin ihanat ystävät joiden kanssa olen oikeastaan päivittäin tekemisissä, jos ei nähdä niin ainakin puhelimen välityksellä.

Riitoja tulee välillä väistämättä mutta aina ollaan selvitty ja annettu anteeksi. 

Erittän rakas ystäväni Hanna, ollaan tavattu jo pienenä ja leikitty paljon yhdessä. Löydettiin myöhemmin toisemme uudelleen Hannan pois muuton takia ja olen onnellinen, että olen hänet löytänyt, minun emäntä <3

Erittäin rakas ystäväni Jonna, tavattiin Facebookin ryhmästä joka on tarkoitettu äideille. Nähtiin (lähdettiin viettämään iltaa) ja kemiat kohtasivat heti ja nyt ollaan todella hyviä ystäviä. Nähdään oikeastaan joka päivä, minun vaimo <3

Erittäin rakas ystäväni Emma, me ollaan myös tavattu Facebookin ryhmässä joka on tarkoitettu äideille. Oltiin melkein joka päivä yhdessä ennen kun Emma muutti pois samalta paikkakunnalta, nähdään silti ja puhelimella yhteyksissä. Ihana Emma <3

Ystävät ovat minulle kaikki kaikessa enkä heistä aio luopua, vaikka mitä tapahtuisi.

"Ystävät ovat elämäni todellisia jalokiviä.
Olivatpa vaikeuteni millaisia tahansa,
he ottavat osan taakastani kantaakseen.
He jakavat suruni ja moninkertaistavat iloni.
Ystävät ovat rikkauteni. Kiitos ystävyydestäsi."

Näiden tyttöjen kanssa on tullut koettua vaikka ja mitä, eikä näille tarinoille kirjassa loppua näy.

Postaus on omistettu ihanille ystävilleni Hannalle, Jonnalle & Emmalle olette niin rakkaita

Äidin sairaus, spondylartropatia.

Olen pitkään miettinyt uskallustani kirjoittaa teille tästä aiheesta, päätin uskaltaa kun olen itse vihdoinkin jotenkin saanut sisäistettyä asian. 

Spondylartropatia, mikä se on?

"Spondylartropatia tarkoittaa oikeastaan ryhmää sairauksia, mutta sitä voidaan käyttää erillisenä diagnoosina, ellei tarkka sairauden määrittely ole mahdollista. Tämmöisiä ovat mm. selkärankareuma, reaktiiviset niveltulehdukset ja Reiterin tauti, haavaiseen paksunsuolentulehdukseen ja Chrohnin tautiin liittyvä niveltulehdus, osa lastenreumasta, nivelpsoriaasi, jossa on mukana selkärankan nivelten tulehdus"

Minun tarinani:

Aloin jo ammattikoulun aikaan huomata itsessäni oireita joita en tiennyt johtuvan tästä sairaudesta, selkäni alkoi ilmoittaa kivuistaan säryllä jotka helpottivatkin levolla ja särkylääkkeekkeillä. Pystyin kuitenkin olemaan koulussa ja ajoittain hain saikkua kovien kipujen takia, lääkärin mukaan vain rasituksesta johtuvaa ja minä tietenkin uskoin.

Selkäkipujen seuraan liittyi polvikivut, ajoittain särkyä niissä ja juostessa tai loikatessa saattoi jalat pettää alta. Aloin miettimään mikä on vikana, hakeuduin kotipaikkakuntani (lue=arvauskeskukseen) terveyskeskukseen jossa lääkäri passitti tappelun jälkeen röntgeniin jonka tulos oli väljät polvet ja niistä johtuva kipu. Sain lähetteen fysioterapeutille ja häneltä sain jumppaohjeet. 

Tämän vuoden huhtikuussa sain ensimmäisen iriitin (värikalvontulehdus), katsoin telvisiota illalla ja oikeaa silmääni alkoi juilia, soitin nykyisen kotipaikkakuntani tk:seen ja sain ajan hoitajalle. Hoitaja oli nainen, hän tutki silmäni ja totesi "ei siellä mitään näy", soitti kuitenkin lääkärille joka kertoi oireiden perusteella minulla olevan alkava luomitulehdus johon hain lääkkeet eivätkä ne tehonneet. Soitto uudelleen tk:hon ja iriitti epäilynä tälläkertaa, sain lähetteen silmäpäivystykseen ja siellä tämä todettiin, 6vk hoito joka sisälti 2x silmätipat ja yöksi voide. 

Kuvassa oikea silmäni, jossa alkava iriitti"

Sain toisen iriitin kesä- vaiko heinäkuussa ja taas sama rulianssi, ensiksi tk:seen sieltä silmäpäivystykseen jossa odotat 3h että pääset vastaanotolle HUH ja siinä meinas mulla hermo pettää ja perse puutua istumisesta. Nohh sain taas lääkkeet ja onnekseni iriitti oli vasta alussa ja hoito oli vain 3viikkoa.

Hakeuduin uudelleen lääkärille, minut tutkittiin, epäilynä SRR (selkärankareuma) tämä sairaus esiintyy lähisuvussani. Sain lähetteen labraan, magneettikuviin ja reumalääkärille. Lääkäri soitti labran tuloksista "HLA-B27 geeni positiivinen" (perinnöllinen reumageeni) särähti korvaani ja sai kyyneleet silmiini, olin kuitenkin osannut jotenkin varautua tähän uutiseen. Magneettikuva oli kuitenkin ok eikä tulehdusta tällä erää näkynyt. Lääkäri kuitenkin määräsi minulle tulehduskipulääkettä (Mobic) syötäväksi ja niillä on nyt menty jonkin aikaan. 

Lääkärin kirjoittamaa; "potilaalla tulehduksellinen selkäkipu, sukuanamneesi, HLAB27-status, iriittitaipumus, potilaalla on varmastikin aksiaalinen spondylartropatia huolimatta negatiivisesta MRI-löydöksestä"

Miten tämä Spondylartropatia sitten minulla oireilee?

• Selkäsärky niin päivällä kuin satunnaisesti yöllä. Kauaa ei pysty istua esim. tietokoneen ääressä tai makaamaan mahallaan pitkiä aikoja.
• Selän jäykkyys joka lähtee pois venyttelyn ja liikkeelle lähdön myötä.
• Ajoittainen polvikipu molemmissa polvissa.
• Lonkkien kipuilu ja naksuminen.
• Iriitti

Tämmöinen on minun sairaus ja sen kanssa on elettävä ja toivottava ettei mene tästä enää pahempaan suuntaan ja selvitään pelkästään tulehduskipulääkkeiden avulla.

Onneksi mieheni J ja perheeni on ollut tukenani <3 kiitos heille.